Ranskalaiset saavat kuria, ei kasvua

Ranskan hallitus on palannut vaalikampanjoinnista arkeen presidentin sosialistipuolueen saatua tukevan enemmistön parlamenttiin. Puheet siitä, että kiristystoimien sijaan talouspolitiikan painopisteeksi tulisi kasvun edistäminen, ovat ripeästi unohtumassa.  Toissapäiväisessä lisäbudjetissa ilmoitettiin uusista kiristystoimista tämän vuoden budjettitavoitteen saavuttamiseksi odotettua heikomman talouskasvun nakertaessa valtion tuloja. Huolet siitä, että Hollanden valinnan myötä Ranska sanoutuisi irti finanssiliiton vaatimasta julkisen talouden tasapainottamisesta, voi unohtaa. Budjettikurin toteuttaminen veroja korottamalla tosin on tapa, joka lyhyellä tähtäimellä voi olla vähemmän haitallista talouskasvulle, mutta sen sijaan nakertaa talouden näkyviä pidemmällä tähtäimellä.

Vaalilupausten mukaisesti julkisen talouden tasapainottaminen toteutetaan verottamalla rikkaita, pankkeja ja yrityksiä.  Varallisuusveroa korotetaan, osinkojen verotusta kiristetään, varainsiirtovero kaksinkertaistetaan ja ylintä tuloveroa tullaan nostamaan 75 prosenttiin.   

Lyhyellä tähtäimellä näillä päätöksillä voi olla vähemmän haitallinen vaikutus talouden kasvuun kuin julkisten menojen leikkauksella tai yleisillä veronkorotuksilla. Kun verotusta kohdistetaan rikkaisiin, on todennäköisempää, että veroja maksetaan rahoilla jota muuten olisi säästetty. Siten kotimainen kulutus ei välittömästi  kärsi päätöksistä.

Veronkorotusten ongelma onkin niiden kannustinvaikutuksessa.  Veronkorotuksilla tehdään Ranskasta yhä vähemmän houkutteleva paikka yrittämiselle. Yritysten verotuksen kiristäminen vaimentaa yritysten investointihalukkutta. Korkeimman tuloveron nosto 75 prosenttiin on vahva kannustin avainhenkilöille etsiytyä muihin maihin. Kun veroa nostetaan tälle tasolle, on kyseenalaista, kasvatetaanko edes enää verotuloja veronnostolla, koska kannustin veronkiertoon ja ajan kanavointiin lisäansioiden hankkimisesta vapaa-ajanviettoon on erittäin vahva.

Euroaikana Ranskan viennin kasvu on ollut lähes yhtä surkea kuin Italian, ja talouden kasvu siten kotimarkkinoiden varassa. Ranskan vaihtotaseylijäämä on tämän myötä kääntynyt jo lieväksi alijäämäksi (2 prosenttia BKT:sta). Julkiset menot haukkaavat jo selvästi yli puolet (56 %) BKT:stä.  Puitteet kotimaisen kysynnän ja julkisen sektorin menojen kasvattamiseen perustuvalle kasvulle ovat siten rajalliset.

Ranskan valtiovarainministeriö signaloikin, että veronkorotusten lisäksi edessä on julkisten menojen nimellisen tason jäädyttäminen ensi vuodesta lähtien. Tavoitteen toteutuminen tarkoittaisi näin ollen julkisten menojen laskevan lähivuosina reaalisesti inflaation verran.  Toiveet (tai pelot) siitä, että Ranska siirtyisi julkisen elvytyksen tielle, eivät näytä toteutuvan vaan jatkuvilla kiristystoimilla yhä jarrutetaan kasvua.

Synkistä näkymistä huolimatta Ranska ei ole vielä ajautumassa kriisimaiden joukkoon.  Ranskan valtiolainojen korot ovat lähellä kaikkien aikojen pohjia. Toki huolet Ranskan taloudesta ovat saaneet sijoittajia vetäytymään, mutta toisaalta Espanjasta ja Italiasta tulvinut raha on osittain löytänyt tiensä Ranskaan.

Latest research

Vähittäiskaupasta pettymys

Published date: 24 May 2013 | Analyst: Pasi Sorjonen

Tilastokeskuksen tänään julkaiseman pikaennakon tiedot vähittäiskaupan kehityksestä olivat selkeä pettymys, ja ne vahvistavat entisestään kuvaa yksityisen kulutuksen heikkoudesta.

USA:n työttömyyden huolestuttava lasku

Published date: 24 May 2013 | Analyst: Roger Wessman

Työttömyys on tippunut Yhdysvalloissa kymmenen prosentin tuntumasta runsaassa kahdessa vuodessa reippaasti alle kahdeksan prosentin verkkaisesta talouskasvusta huolimatta. Luvut antavat syytä pelkoon, että tulevien vuosien kasvunäkymät ovat työvoimapulan vuoksi synkät.

Työllisyysluvut liian hyvät

Published date: 21 May 2013 | Analyst: Pasi Sorjonen

Tilastokeskuksen tänään julkaiseman työvoimatutkimuksen tulokset ovat jonkin verran liian valoisat. Vastaavasti parin edellisen kuukauden tiedot työllisyyden kehityksestä olivat turhankin synkät. Yleiskuva on edelleen se, että Suomen työmarkkinat ovat heikkenevällä uralla.