Miksi Kreikalla on vielä merkitystä II

Kreikassa poliittinen sekasorto on kasvattanut riskiä Kreikan ajautumisesta ulos euroalueesta. Toki kreikkalaisten valtaenemmistö haluaa pysyä euroalueella mutta vastustaa niitä toimia joita Kreikan rahoittajat vaativat jatkaakseen Kreikan rahoittamisen. Jos kreikkalaiset pysyvät tällä linjallaan on rahoittajien kärsivällisyys todennäköisesti pian loppu ja Kreikka ajautuisi ulos eurosta, kuten kuvailin viime kesänä tässä. Vaikka Kreikan lähdön suora vaikutus olisikin verrattain mitätön, on syytä varautua siihen, että myllerrys markkinoilla tässä tilanteessa yhä kärjistyisi.

Kehitys Kreikassa on selkeästi painanut markkinoita jo viime viikkoina. Sijoittajien rahat ovat jälleen valuneet turvaan Saksan valtionlainoihin, velkamaiden valtionlainojen korot nousseet ja osakemarkkinat tippuneet. Toiveikkaimmat toteavat, että kaikki ovat jo varautuneet Kreikan lähtöön, ja lähtö voisi tuottaa sijoitusmarkkinoille jopa helpotusta. Samanlainen keskustelu käytiin viime kesänä, jolloin valmistauduttiin Kreikan valtionlainojen alaskirjauksiin.  Vaikka markkinat olivat jo vahvasti hinnoitelleet Kreikan konkurssia, lopullinen päätös heinäkuussa sai kuitenkin kriisin leviämään.

Suurimpana ongelmana ei ole se, että Kreikan lähtö aiheuttaisi luottotappioita Kreikan velkojille. Euroopan finanssilaitokset jo ovat pitkälti kirjanneet Kreikka-saatavat menetetyiksi viimeistään kevään velkajärjestelyn yhteydessä. Kuten kirjoitin syksyllä, finanssikriisin tarttuminen on psykologiaa ei matematiikkaa.  Kun ruvettiin viime vuonna puuhailemaan Kreikan valtionlainojen alaskirjauksia ongelmana oli, että tämä sai sijoittajat kyseenalaistamaan muiden euroalueen kriisimaiden valtionlainojen turvallisuutta. Nyt jo ollaan tiedostettu, että valtionlainasijoituksista voi tulla tappioita euroalueella. Tältä osin Kreikan lähtö ei aiheuttaisi merkittävää muutosta. Uusi käänne olisi, että tallettajatkin menettäisivät rahojaan. Kreikkalaiset pankit, jotka nyt ovat Euroopan keskuspankin rahoituksen varassa eivät enää saisi rahoitusta EKP:sta, jolloin pikaisesti oltaisiin tilanteessa jossa niiltä eurot loppuisivat. Joko rahoja menetetään Kreikan pankkien ajautuessa konkurssiin, tai sitten talletusten vaihtuessa euroista uuteen heikompaan kreikkalaiseen valuuttaan.  Voi vain arvata, millaisen reaktion tällaisen uutisen leviäminen saisi aikaan Italiassa ja Espanjassa, kun alettaisiin spekuloida, missä muissa maissa tallettajat voivat menettää rahojaan.

Lisäksi Kreikan lähtö tarkoittaisi, että myös julkiset velkojat nyt ensimmäisen kerran kirjaisivat luottotappioita. Suurin isku tulisi Euroopan keskuspankille, joka ei osallistunut valtionlainojen velkajärjestelyyn. Euroopan keskuspankkijärjestelmällä on arviolta vajaat 150 miljardia saatavia Kreikasta. Vaikka tämä on valtava summa, EKP kuitenkin tällaisen tappion kestää.  Lisäksi poliittinen keskustelu tukitoimien riskistä kiihtyisi, kun EKP ja muut Kreikan julkiset rahoittajat kärsisivät tappioita.

EKP:n saatavat voivat vielä kasvaa merkittävästi jos talletuspako kreikkalaisista pankeista kiihtyy kun kreikkalaisia varoitellaan ennen vaaleja siitä, että he menettävät talletetut euronsa jos Kreikka ei pysy eurossa. Kreikkalaisten pankkien ainoa mahdollisuus rahoittaa talletuspako on kasvattaa lainanottoa EKP:lta. Keskeinen kysymys on, kuinka kauan EKP on valmis katsomaan kreikkalaisten pankkien kasvavaa lainanottoa. Kärsivällisyys voi talletuspaon kiihtyessä loppua jo ennen kun Kreikka ehtii käydä uudet vaalit – jolloin eurot voivat loppua Kreikan rahoitusjärjestelmästä varsin piankin.

Euroalueen tilanne toki saataisiin mitä todennäköisimmin hallintaan EKP:n kasvavilla tukioperaatioilla, aivan kuten viime syksyn kärjistyvä kriisikin. EKP:lla ei tässä tilanteessa olisi mitään vaihtoehtoa:  eurojärjestelmä kestää Kreikan ajautumisen kaaokseen, mutta Espanjan ja Italian ajautumista se ei kestäisi.  On syytä varautua levottomuuteen markkinoilla ennen kuin savu laskeutuu.

Latest research

Jatkuvatko Japanin hurjat liikkeet?

Published date: 20 May 2013 | Analyst: Suvi Kosonen

Japanin markkinoilla on nähty voimakkaita liikkeitä, kun pääministeri Abe elvyttää taloutta huomattavasti ja keskuspankki taistelee kiihtyvällä vauhdilla alakuloa vastaan. Vaikka deflaatiokierre saataisiin katkaistua, pitkäaikaista iloa ei löydetä ilman rakenteellisia uudistuksia.

Viikkokatsaus – Euroalueen ja Kiinan ostopäälliköiden viestiä odotellaan

Published date: 20 May 2013 | Analyst: villevoutilainen

Viikkokatsauksen aiheita:

• Euroalueen BKT laski Q1:llä teollisuuden noususta huolimatta
• USA:n vähittäiskauppa porskuttaa, teollisuuden näkymät yhä heiveröisiä toukokuussa
• Turkille toinen investointitason luottoluokitus
• Bernanke viestittää rahahanojen pysyvän auki (ke)
• Japanin keskuspankilla ei syytä tarkistaa politiikkaa (ke)

Viikkokatsaus – Q1: Vahvistusta kasvun piristymisestä

Published date: 13 May 2013 | Analyst: villevoutilainen

Viikkokatsauksen aiheita:

• Saksan teollisuudessa piristymisen merkkejä
• Kiinan ulkomaankauppa palautunut
• Japanin talouskasvu voimistunut
• Öljyn hinnan lasku hidastanut USA:n inflaatiota